EMU lähtee Espanjaan
Ympäristönvaihdos virkistää työnteon arkea ja tuo uusia näkökulmia
EMUlle on muodostumassa virkistävä traditio: etätyömatka Välimeren äärelle hektisen kevään päätteeksi. Edellisen kerran emulaiset etäilivät Nizzassa kaksi vuotta sitten, tällä kertaa kohteena on Barcelonan lähellä sijaitseva pikkuinen merenrantakaupunki Lloret de Mar. Uudentyyppinen työntekokulttuuri tarjoaa sekä mahdollisuuden etätyöhön että haastaa katsomaan itseään työntekijänä eri vinkkelistä.
EMU etänä 
Lloret de Mar, Espanja, 19.5.-2.6.2018
Etätyö itsessään on EMUssa jo arkipäivää
Pilvipalveluohjelmistot ja palavereiden etäyhteydet mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattoman työn, ja ennen kaikkea sen sisällöllisen muuttumisen, tai kenties pikemminkin mielekkäämmäksi päivittämisen.
Työnkuvan painottuessa enemmän ja enemmän asiantuntija- ja tietotyöhön, jossa yhdistyvät täsmällinen ammattitaito ja luovat ratkaisut, on etätyöreissulle toinenkin ja kenties hieman yllättävä peruste: ympäristönvaihdos virkistämässä työnteon arkea ja tuomassa uusia näkökulmia. Konkreettisesti.
Yrityksen asiakaspalvelun taso on yhtä hyvä, kuin sen työntekijöiden hyvinvoinnin taso
Yrityksen asiakaspalvelun taso on yhtä hyvä, kuin sen työntekijöiden hyvinvoinnin taso. Hyväntuulinen ja rentoutunut työntekijä on myös hyväntuulinen ja motivoitunut asiakaspalvelija. Etätyöreissut todistetusti myös avaavat asiakkaiden ja emulaisten välille uudenlaisia keskusteluja, joissa on mahdollista tulla nähdyksi ja kohdatuksi ihmisenä, ei pelkkänä toimijana, puolin ja toisin. Lisäksi työyhteisön jäsenten vieminen tiiviiseen 24/7-toimintaympäristöön pakottaa lempeästi tutustumaan toisiin rooleista vapaana, huonoine ja hyvine hetkineen, jolloin jokaisen on helpompi lukea toisten reaktioita ja vastata niihin jatkossakin rakentavammin ja yhteisöä tukien.
On myös kiistaton totuus, että kun aivoille antaa uudenlaisia virikkeitä, ne myös työstävät ja lähettävät niitä edelleen. Ajatellaan ajatusmalleja viidakkopolkuina, jossa saman polun tallaaminen vahvistaa samaa polkua. Jokainen huonojen ja pinttyneiden tapojen kanssa kamppaileva tietää, että uusien ajatusmallien luominen vaatii viidakkoveistä ja tietoista polulta poikkeamista, jopa rohkeutta mennä tuntematonta päin.
Rutiinit luovat rutiineja, ja tietyn automaatiotason saavutettuaan aivot eivät tuota kuin murto-osan impulsseista. Kun työnteon tapa kulkee päivästä päivään samaa tallattua polkua pitkin, on aidosti uusien ajatusmallien luonti haastavaa. Näiden rutiinimallien rikkominen avaa mahdollisuuksia uudenlaisille oivalluksille. Kun ympäristö vaihtuu täysin, on jokainen arkirutiini hampaidenpesusta lähtien uudella, raivaamattomalla viidakkopolulla. Näin ratkaisu paikoillaan junnanneeseen asiakastyön ongelmaan saattaa pulpahtaa mieleen vaikkapa kävelyretkellä keskellä linnanraunioita, kun aivoja ei pakoteta toimimaan kahdeksasta neljään -lokerossa samojen toimiston seinien sisällä.
