Yhteistoimintalaki uudistuu 1.1.2022

Uusi yhteistoimintalaki tulee voimaan 1.1.2022. Kyseessä on lain kokonaisuudistus, jonka keskeisenä tavoitteena on parantaa henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia sekä tehostaa työnantajan ja henkilöstön välistä vuorovaikutusta.

Mikä muuttuu?

Kyse on lain kokonaisuudistuksesta, jonka vuoksi lakiin tulee paljon teknisluonteisia muutoksia. Näiden lisäksi keskeisimmät muutokset koskevat kehittämissuunnitelman laatimista, työnantajan ja henkilöstön välistä jatkuvaa vuoropuhelua, muutosneuvotteluita sekä henkilöstön hallintoedustusta. Näistä löydät lisää tietoa alta.

Kehittämissuunnitelma

Uuden yhteistoimintalain tullessa voimaan työnantajan ja henkilöstön edustajan tulee laatia työyhteisölle yhteinen kehittämissuunnitelma. Kehittämissuunnitelman tarkoitus on toimia ohjenuorana muun muassa työyhteisön toimintatapojen, henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin sekä työnantajan ja henkilöstön välisen kommunikaation kehittämisessä.

Jatkuva vuoropuhelu

Tuleva lakiuudistus asettaa myös uuden velvollisuuden käydä ns. jatkuvaa vuoropuhelua työnantajan ja työntekijöiden välillä. Vuoropuhelua käydään yrityksen kehitysnäkymistä, taloudellisesta tilanteesta, työpaikan säännöistä, käytännöistä ja toimintaperiaatteista, työvoiman käyttötavoista ja henkilöstön rakenteesta, osaamistarpeista ja osaamisen kehittämisestä sekä työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja edistämisestä. Osana vuoropuhelua laaditaan em. kehittämissuunnitelma, jonka avulla työyhteisön kehittämistä voidaan suunnitella pitkällä aikajänteellä.

Vuoropuhelua on käytävä vähintään neljännesvuosittain. Jatkuvan vuoropuhelun tarkoitus on edistää yhtiön sisällä sellaisten asioiden käsittelyä, joilla lisätään henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia asioissa, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan tai asemaansa. Lisäksi tarkoituksena on edistää tiedonkulkua työnantajan ja henkilöstön välillä.

Muutosneuvottelut

Muutosneuvotteluja koskevat säännökset pysyvät lähes ennallaan. Työnantajan työnjohtovallan piiriin kuuluvista olennaisista henkilöstövaikutuksista sekä työvoiman käytön vähentämisestä on edelleen käytävä muutosneuvottelut. Koska kyse on kokonaisuudistuksesta, tulevat muutosneuvotteluja koskevat kohdat muuttumaan lakiteknisesti niin, että henkilöstön vähentämistä ja muita olennaisia muutoksia koskevat neuvottelut kootaan yhteen. Lisäksi esityksen mukaan on tarkoitus vahvistaa henkilöstön edustajan oikeutta tehdä neuvotteluiden kuluessa ehdotuksia ja esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Henkilöstön edustus yrityksen hallinnossa

Henkilöstön hallintoedustuksella on tarkoitus turvata henkilöstön tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia. Käytännössä hallintoedustuslain säännökset siirretään pääosin yhteistoimintalakiin. Henkilöstön hallintoedustajalla olisi oikeus saada koulutusta siinä määrin kuin se on henkilöstön hallintoedustajan tehtävän hoitamiseksi tarpeellista.

Lakia sovelletaan yrityksiin ja yhteisöihin, joiden palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Henkilöstön hallintoedustusta koskevia säännöksiä sovelletaan sellaisiin yrityksiin, joiden Suomessa työskentelevien työntekijöiden määrä on vähintään 150.