Uusi työaikalaki voimaan 1.1.2020 – Mitä muutoksia?

Uusi työaikalaki astui voimaan tammikuun ensimmäisenä päivänä. Uusi laki sopii paremmin nykyiseen liikkuvaan ja paikasta riippumattoman työn tekoon sekä mahdollistaa aiempaa joustavammat työajan järjestelyt. Uutta lakia sovelletaan sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

Työaikalain keskeisimpiä muutoksia ovat:

  1. Joustotyöaika on uusi työaikamuoto, jossa työntekijä voi päättää vähintään puolet ajasta työajan sijoittelusta ja työntekopaikasta. Työaikamuoto perustuu sopimukseen ja soveltuu aloille, jossa voidaan työskennellä pääsääntöisesti työntekijän päättämänä aikana. Laissa on määritelty, mitä sopimuksen tulee sisältää. Myös joustotyössä työajan on tasoituttava neljän kuukauden ajanjakson aikana keskimäärin 40 viikkotyötuntiin.
  2. Työaikapankin käyttömahdollisuus kaikissa yrityksissä. Työaikapankin tarkoituksena on työntekijän työ- ja vapaa-ajan parempi yhteensovittaminen. Tähän asti työaikapankki on ollut vain osassa työehtosopimuksia, vuoden alusta alkaen sen käytöstä on mahdollista sopia kaikilla työpaikoilla työnantajan ja työntekijöiden välisellä sopimuksella. Sopimuksessa tulee olla sovittuna muun muassa säästettävät määrät, mitä eriä työaikapankkiin voidaan kerryttää sekä milloin vapaata voidaan pitää. Laki määrittelee enimmäisrajat kertymille sekä sisältää rajoituksia kerrytettävistä eristä. Työntekijän on annettava suostumus työaikapankkiin siirrettävistä eristä ja työaikapankin käytöstä on tehtävä kirjallinen sopimus.
  3. Etätyöhön sovelletaan jatkossa työaikalakia ja näin ollen se luetaan työajaksi. Aiempi työaikalaki ei tuntenut lainkaan käsitettä etätyö, eikä sitä luettu työajaksi.
  4. Varallaolo luetaan jatkossa työajaksi silloin, kun se edellyttää olemista työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Aiemmin työaikalaissa varallaoloa ei luettu työajaksi.
  5. Säännöllisen työajan tulee tasoittua 40 tuntiin viikossa 4 kuukauden ajanjakson aikana lakimuutoksen myötä. Tällöin säännöllinen työaika voi olla enintään 48 tuntia viikossa.
  6. Vuorokausilepo on lähtökohtaisesti 11 tuntia kaikissa työaikamuodoissa. Jaksotyössä vuorokausilepo saadaan lyhentää 9 tuntiin työn järjestelyyn liittyvistä syistä.
  7. Liukuvan työajan enimmäismäärä nousee 40 tunnista 60 tuntiin. Liukumasaldon lisäämismahdollisuus päivässä on 4 tuntia.
  8. Ylitöiden seuranta muuttuu. Aiempia 138 tuntia 4 kuukauden ja 250 tuntia vuoden ajanjaksossa ei enää seurata. Jatkossa työnantajan on seurattava vuodessa tehtävää enimmäistyöaikaa. Keskimäärin työtä voi enimmillään tehdä 48 tuntia viikossa 4 kuukauden ajanjakson aikana. Säännöllisen työajan lisäksi enimmäistuntimäärään lasketaan mukaan muun muassa liukuma- sekä lisä- ja ylityötunnit. Uuden lain myötä laskennallinen vuosittainen työaika pitenee 54 tunnilla.

Työehtosopimuksilla voidaan kuitenkin sopia alakohtaisesti useista asioista laista poiketen, jolloin noudatetaan työehtosopimuksessa sovittuja määräyksiä.

Rakennetaan yhdessä sinun tarinasi!